Kauheeta!
keskiviikkona 15. heinäkuuta 2009
No nyt se alkoi. Arposen Penan 50-vuotissynttärit tuntuvat vain jatkuvan ja jatkuvan. Moilanen ja Arponen uittelivat muutama hetki sitten “Torkkolan Yötä” Sirmassa, ja sitten jysähti. 21,5 kiloinen hieman selästä tummunut kojamo lähti loppujen lopuksi poikien mukaan mökille. Riipisen Pekka oli lahjoittanut ko. perhon Penalle synttärilahjaksi ja resepti löytyy nettisivuiltamme “Ottipelejä” -linkin alta. Onnea vielä kerran Penalle. Tämän kalan jälkeen Sirmasta saatiin vielä 15 kilon lohi, josta ei ole vielä tarkempaa tietoa.
Rytingin Matti on päässyt kalojen makuun Piltamossa, ja särkiltäkin nousee kalaa mukavasti.
Itsekin tuli aloitettua pörhöstelykausi eilen illalla, mutta kalat olivat sen verran pieniä, ettei kehtaa yllä olevan kalajutun yhteydessä edes mainita. Homma on kuitenkin selvästi piristymään päin, sillä kelit ja vesi ovat jäähtymässä. Eilen illalla särkillä lämpömittari antoi vielä tulokseksi lähes 16 astetta.
Moilanen (vas.) ja Arponen riehakkaissa tunnelmissa, kojamon 21,5 muistoksi.
Helteet ohi
tiistaina 14. heinäkuuta 2009
Kauan kaivattu vesisade saapui jokivarteen, joten hellepäivät ovat onneksi ohi. Vesi lähti jo lievään nousuun, ja joitain tinttaraisia on nähty liikkeellä.
Teppokin kävi aamusella joella, ja kohtasi kotirannan kojootin. Kojootti vei kuitenkin pidemmän korren, ja ui edelleen onnellisena Lohirannan edustalla.
Hikkee pukkaa
lauantaina 11. heinäkuuta 2009
Lohirannasta ei ole juurikaan raportoitavaa. Viime päivien ainoa uutiskynnyksen ylittävä tapahtuma on se, kun nuoret pojat pettyivät lokin varastaessa juuri ongitun harjuksen rantakivikosta.
Hellettäkin pukkaa päälle. 26 pinnaa ropisee rikki päivittäin ja sehän ei ole kalojen eikä kalastajien mieleen. Tulevalle viikolle on ainakin tällä hetkellä lupailtu kunnon vesisade, joten toivotaan parasta ja jäädään odottamaan sitä isoa rykiä.
Pari ässää hihasta: Soini & Siekkinen
keskiviikkona 8. heinäkuuta 2009
Mökit ovat täynnä porukkaa ja vilskettä-vipinää riittää. Tästä johtuen kokolailla väsyneenä ajattelin mennä ajoissa nukkumaan. Asuntovaunun loistava äänieristys huomioonottaen uni saapui juuri ennen Antin soittoa, joka ilmoitti jokivahtien antaneen huomautuksen veneen toiselta puolelta puuttuvasta rekisterikilvestä.
Uusien kilpien materiaalivalinnasta johtuen joen pohja on jo täynnä rekisterikilpiä. Ehdottaisinkin TE-keskukselle, että osa ylimääräisestä energiasta suunnattaisiin LÄHTÖPAIKKOJEN merkitsemiseen.
Levottoman yön jälkeen oli kuitenkin mukava herätä 06.50 huutoon: “Liffuuu, 13,5 kg…, tuu ottaan kuvaaaa!” Soinin Pekkahan se siellä huuteli kera Siekkisen Jounin. Ensimmäisellä luvalla kopsahti kunnon kala, ja useampia mörköjä oli myös näkynyt.
Vinkkinä voin kertoa, että kaikki viime ajan lohet ovat tulleet puukalalla, joten pelkkiä perhoja ei kannata tällä hetkellä liottaa.
07.20 ajattelin vielä hetkeksi torkahtaa, mutta koska Utsjoki-Nuorgam -tie on kunnostuksen alla, aloitti tärykoneen kuljettaja aamunsa tietysti Lohirannan kohdalta.
Täältä väsyneenä mutta onnellisena tähän…
Jouni Siekkinen (vas.), Pekka Soini ja Kojamo 13,5 kg.
Hyvää tiistai-aamua
tiistaina 7. heinäkuuta 2009
Team Hollolan Uistin kerkisi jo harjoitella muutaman luvan, ennenkuin nasahti. Viime kesän vuosipäivää vietetään tänään, joten sen kunniaksi veneeseen nostettiin aamun aikaisina tunteina kaksi lohta, yhteispainoltaan 20 kg.
Osa Lohirannan porukkaa meloo edelleen joella rastitehtävien parissa, joten täältä tähän…
Team Hollolan Uistin ja 20 kiloa täisiä, juuri nousseita lohia.
Viikonlopun päätösraportti
maanantaina 6. heinäkuuta 2009
Pariairokaksikko Suopanki/Sukari jatkoi hyvää sarjaa ja kepitti vielä yhden metrisen pölkyn veneeseen.
Sunnuntai oli muutenkin ihan ok, sillä mönkkärimies Teppo sai 11 kiloisen (ja päänsäryn), Aslak 13 kiloisen ja Lehtisola Jr. 4 kiloisen (myös päänsäryn).
Tänään Lohiranta täyttyi uudesta innokkaasta porukasta, joten lisää raporttia huomenna.
Minusta tuntuu iskä, että tämä se on meidän kala
perjantaina 3. heinäkuuta 2009
Näin se sanoi Veikko, kun Saku-isän kanssa soutamaan lähti. Kymmenen minuutin soudun jälkeen nasahti, ja puolen tunnin väsytyksen jälkeen todettiin Veikon ennustuksen osuneen oikeaan. Veneseen nousi tällöin 12 kilon lohi.
Muutenkin Lohirannassa oli vilkas yö/aamu, sillä Pekka ja Henry jatkoivat hyvää sarjaa seitsemän kilon lohella ja pariskunta Matti Lämsä/Henry Henriksen 8,6 kg:n laksilla entisen 2,8 kg:n lisäksi.
Rantsussa nähtiin myös 16 ja 14 kg:n lohet. Päätämme täältä tähän.
Henry ja Pekka (7 kg), Veikko ja Saku 12 kg.
Oli synkkä ja myrskyinen yö
torstaina 2. heinäkuuta 2009
Myrskyinen torstai-aamu lähti käyntiin vilkkaasti. Ensin lensi Lohirannan laavu ja sitten hajosi Lohirannan kiuas. Muutenkin oli kokolailla kiirettä.
Kala tuntuu myrskyssä purevan, sillä aamusella Lohirannan nurkilta oli saatu 13,6 kg lohi, jonka jälkeen Henry Sukari ja Pekka Suopanki kävivät “hakemassa” kaksi tittiä ja 11,6 kg:n laksin jääkellarin pohjalle.
Jäämme odottamaan räntäsadetta.
Henry Sukari (vas.), Pekka Suopanki sekä pääosassa 11,6 kg lohi.
Eikä siinä vielä kaikki
keskiviikkona 1. heinäkuuta 2009
Näin päättyvät tv-retkuun kehottavat mainokset, mutta Rytingillä on myös menossa tapahtumien viikko. Sunnuntaina iso kala, ja maanantaina uudelleen joelle.
Jokimies päätti mennä Mattia moikkaamaan teltalle Jalveen, ja ihmetteli leiriin päästyään kummaa vikinää Matin autosta. Ikkunasta kurkattuaan Jokimiehelle selvisi ulinan syy – saksanseisoja Veetuhan se siellä mumisi. Kuuluvampaa ääntä ei koiralta irronnut, koska puukala oli liimannut huulet yhteen. Tästä tilanteesta selvittiin kuitenkin tongeilla ja ainoastaan pienellä verenhukalla . Tiistaina oli Matin vuoro kärsiä. Energiajuomaa otettuaan, tuli yskäkohtaus ja selkä sanoi poks. Nyt Mattipoika liikkuu kepin kanssa ja toivoo kuntoutuvansa äkkiä soutuhommiin.
Kalarintamalla on ollut jälleen kokolailla hiljaista. Maanantaina kalaa tuli vielä kohtuullisen hyvin, mutta tiistaina joki hiljeni antaen heikosti kalaa. Lohirannassa mellastaa lähinnä Tuure, joka syö jo kyllästymiseen asti lohisoppaa, eli ei siis tittikeittoa.
Jokohan se nyt…
maanantaina 29. kesäkuuta 2009
Sunnuntaina alkoi tapahtua. Kalaa meni alhaalla pilvin pimein, ja kalastajille koitti viimein se odotettu joulu. Rantamiehet kiskoivat kalaa niin paljon, että piti olla tosi huono tuuri, jos jäi ilman saalista.
Rytingin Matillakin piisaa joulukalaa ainakin muisteltavaksi, sillä Harri “kojamoharri” Pursiaisen kanssa veneseen nousi tunnin ja kahdenkymmenen minuutin taistelun jälkeen 20,2 kiloinen kojamo. Taisto ei ollut helppo, sillä vasta kolmas rantautus toden sanoi. Koukkuleuka koukattiin seisovaan veteen, ja näin Kojamoharrin ja Matin viime kesän komea 19 kiloinen sai vielä komeampaa seuraa.
Maanantain kalastus käynnistyi juuri, ja jäämme mielenkiinnolla odottamaan ensimmäisiä uutisia. Laskujen mukaan parvien pitäisi olla tällä hetkellä Lohirannan tontilla. Ainakin ne on tilattu.
Kojamoharrin ja Matti Rytingin 20,2 kg.
Tenojoen isoin Harri
lauantaina 27. kesäkuuta 2009
Valtava Harri nousi viime yönä veneeseen Palokosken niskan tienoilla. Painoa oli kertynyt peräti 80 kiloa ja pituusmittaakin riittävästi. Kyseinen Harri oli kuitenkin erittäin viisas ja tuli omin avuin Tepolle saunaan kuivattelemaan.
Vetsikon suunallakin on viime yönä hankittu uimamaisterin tittelejä peräti kolmen miehen voimin. Kaikesta tapahtuneesta huolimatta kaikki ovat kunnossa, ja kertojakin elää.
Väliotsikko kalastuksesta
Kalarintamalla on ollut kokolailla hiljaista, vaikkakin sieltä ja täältä fisuja saadaan. Lohirannan väen mainitsemisen arvoisia tapahtumia ovat Pekan ja Henkan 11,7 kg… Tepon 10 ja jotain… ja Vesan 9 kg. Jokunen hurja karkuutuskin on tapahtunut.
Vesi ja kelit ovat mallillaan, joten jäämme odottaviin tunnelmiin…
Henkka (vas.) ja Pekka (oik.), sekä 11,7 kg (kesk.)
Sin män juhannus
sunnuntaina 21. kesäkuuta 2009
Lohirannassa vietettin aattona Arposen Penan viisikymppisiä, ja kivaa oli Halavatun Pappojen Kääriäisen johdolla. Synttärisankari kerkesi käydä myös joella Tepon kanssa, tuloksena 7,5 kilon synttärikala.
Kalaakin on noussut muutenkin mukavasti. Tornion porukan viimeiseksi kalaksi tuli tälle aamulle 8 kg:n lohi. Alakerrassa “Aina varma Maukka” on kiusannut kaloja urakalla. Yhdellä luvalla veneeseen nousi 3,5 kg, 9 kg, 11 kg, 13,5 kg ja 15 kg lohet. Mahotonta meininkiä!
Tulvaa
keskiviikkona 17. kesäkuuta 2009
Tulvajoesta 13,5 kg
Tiedossa oli, että helppoa ei ole lohenpyynti tulvajoessa heinän seassa. Timo todisti asian kuitenkin vääräksi, ja nykäisi ensimmäisellä luvalla lohen 13,5 kg.
Enfon porukan Tiina vastasi soppakaloista: 2,7 kg. Kuvaa emme saaneet, sillä kala porisee jo kattilassa.
Nousee, nousee
tiistaina 16. kesäkuuta 2009
Maanantain kalastus lähti käyntiin yllättävän vaisusti, sillä vesi on ollut melkoisessa nousussa. Tiistai-iltaan mennessä Lohirannan kohdalla on vesi kohonnut ainakin puoli metriä, ja Kelperin kivi on jo kokonaan kadonnut lohien valtakuntaan.
Jokusia kaloja saatiin, mutta esim. maanantai-illan kulkutus ei tuottanut juurikaan tulosta. Mökkikylän päivän isoin kala tuli aamulla Tepon veneeseen, painaen 7,5 kg. Iltapäivällä toinen hieman kookkampi pääsi napsaisemaan piuhat poikki. Vahinkoja sattuu.
Keskiviikosta alkaen on luvattu poutaista säätä, joten onnekkaita ovat ne, jotka tähän saumaan ehtivät – eli siihen hetkeen, kun vesi alkaa laskemaan.
Maanantai toivoa täynnä
maanantaina 15. kesäkuuta 2009
Tänään napsahtaa Lohirannankin kausi kunnolla käyntiin, joten huomenna ollaan toivottavasti viisaampia.
Sunnuntaina ripsotteli vettä huolella, joten eiköhän joku johonkin suuntaan liikahda, vesi tai kalat. Fisuja kuulemma alhaalla kulkee, mutta ottavat pyytöihin huonosti.
Rautu-Paulin perhoon Nivajoella sen sijaan otti ja kunnolla, punnittuna 19,3 kg. Huhut kertovat myös Karigasniemen Torvikoskesta saadun 18 kg lohesta. Lienee mennyt Karasjoen risteyksessä punaisia päin :D .
Tää se päivä on
tiistaina 9. kesäkuuta 2009
Kuluneen viikkorauhoituksen jälkeen alkoi tapahtua. Könkäästä alkoi kopsahdella kaloja, mm. 18 kg:n perholohi Kempistä. Myös venemiehet ovat saaneet saalista kosken alla.
Lohirannan kulmillakin väsytellään kaloja. Muutaman tunnin sisään Välimaan suvannosta saatiin (itse nähtynä) ainakin kaksi lohta, ja Teppo nykäisi Sirmasta 7,4 kg:n kalan. Kaiken kokoista kalaa tuntuu tulevan vähän sieltä ja täältä, siis myös tittiä.
Vesikin on laskenut jo kesävedelle, eli Kelperin kivi on jo kokonaan kuivilla.
Nou hätä!
tiistaina 2. kesäkuuta 2009
Ei kannata harmistua, jos vaikka Tenon rannalle ei vielä ole päässytkään. Saalis ei ole vielä päätähuimaavaa, vaikkakin jokunen kala on köngäsmiesten toimesta jo rannalle nostettukin. Tänään on myös nähty, että Lohirannan kohdalta koukattiin lohi kyytiin, tosin norjalaisten toimesta, ja tosin kulkuttamalla. Metrinen näytti olevan.
Joko runsaasti myöhästyneitä (1 vuosi) tai ajoissa olevia tittejä on saatu muutamia. Kesä näyttää, josko pienempiä kaloja jo tänä kesänä saapuisi jokeen runsain määrin rantamiesten iloksi.
Lohirannassa näyttää hyvältä. Sauna on viittä vaille valmis kylvettäväksi ja muutkin projektit etenevät kovaa kyytiä.
…ja se sauna on muuten hieno!
Esa on “Könkään Kingi”
keskiviikkona 27. toukokuuta 2009
Pitkään sitä odoteltiin, mutta tänä aamuna se sitten Guttormin Esalle naksahti: kojamo 13 kg.
Esa on siis virallisesti Könkään Kingi vm. 2009
Auki on
tiistaina 12. toukokuuta 2009
Boratbokca 10.5.2009
Väylä on auki jo Norjaan saakka ja viikko aikaa kauden avaukseen. Odotukset ovat jälleen kovat, mutta jännitystä voi lieventää vaikka pienellä rapupyynnillä Norjan puolella. Elukat ovat hieman perinteisiä jokirapuja rumempia, mutta jaloista riittää imeskeltävää hieman isommallekin porukalle
Piera ja Kuningasrapu.
Viittä vaille
keskiviikkona 6. toukokuuta 2009
Kyllä lähtee!
Nimittäin jäät lähtee. Pari lämmintä päivää, ja Jalven jäät ovat muisto vain. Utsjoella ja Tanassa sillan tienoot huilaavat jo vapaina jäistä, joten kohta nähdään, miten äijien käy.
Kohta Lohirannassa löylytellään uudessa saunassa.
Uusi sauna valmistuu hyvää kyytiä, kiitos ahkerasti ahertavien Tepon ja Epun. Selkeesti erinäköinen laitos, kuin kuukauden takainen hirsikasa.
Kahvio etupuolelta.
Lohilauteet, eli paikka jossa päivän/yön kalat kalastetaan toisen tai kolmannen kerran.
Kahviokin on hyvällä mallilla, kunhan putket, letkut, sähköt, vempaimet ym. vimpaimet saadan kuntoon. Vaan eiköhän sekin vielä onnistu.
Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan sitä, kuinka kausi käynnistyy. Kuka onkaan tänä vuonna “könkään kingi”
Eero on poissa
keskiviikkona 25. maaliskuuta 2009
Viikko sitten saapui Lohirantaan suruviesti. Eero Kauppila oli menehtynyt 19.3.2009 kotimaisemissaan ladulle kesken hiihtolenkin.
Ensimmäinen reaktio oli epäusko. Hätäpäissäni soitin jo Eeron puhelimeenkin, mutta vastausta ei kuulunut… Hieman myöhemmin Eeron vaimo Riitta vahvisti tapahtuneen.
Lohimiehiä on monia ja monenlaisia, mutta Eeron kohdalla se tarkoitti LOHIMIESTÄ.
Eeroon tutustuin Lohirantaan tullessani neljä vuotta sitten. Olin aiemmin kuullut huhuja kauhiasta kalamiehestä, joka jallittaa kalan kuin kalan, kysymättä sitä ensin lohelta.
Vuosien varrella tämä kävikin ilmiselväksi, sillä lukemattomat olivat ne metriset koukkuleuat, joita Eero Lohirannan pakastimeen veneestään kantoi.
Lohirannan ”virallinen” kesä alkoi aina siitä, kun Eero ajoi asuntovaununsa pihaan. Hiihtokausi oli ohi ja kesä oli pyhitetty vain ja ainoastaan lohenkalastukselle. Tällöin osasi alkaa odottamaan tapahtumia myös joella.
Kuten hiihtomaailmassa, myös kalastuksessa Eero tuli tunnetuksi omien polkujen kulkijana. Muiden tullessa aamuyöllä joelta lepäämään, asuntovaunussa pöhisivät vasta aamukahvit. Joen rauhoituttua olikin sitten Eeron aika. Aamupäivällä oli yleensä muiden kalastajien vuoro ihmetellä saalista. Kesäisin moninaiset päivät lähtivät käyntiin siten, että Eeron monet paikalliset ja muualta tulleet ystävät kävivät vaunulla kuulostelemassa edellisyön tapahtumat ja raatailemassa tulevia.
Tuttavuus syveni kesien aikana, ja viime aikoina puhuttiin jo paljon muustakin kuin kalastuksesta. Useat olivat ne kerrat, kun melkein tuli penkiltä pudottua Eeron tarinoita kuunnellessa niin kalastuksesta, metsästyksestä kuin hiihtourheilustakin.
Jäämme kaipaamaan Eeron naurua Tenojokivarressa. Myös Lohirantaan ja sen kalapäiväkirjaan jää aukko Eeron jäljiltä, ja se aukko on iso.
Soudettava virta on Eero Kauppilan osalta vaihtunut.
Toivomme jaksamista Eeron omaisille ja ystäville.
Lohirannassa iloinen perhetapahtuma!
tiistaina 10. helmikuuta 2009
Lohirannassa on sattunut iloinen perhetapahtuma. Tepon nimi kuuluu nykyisin Teppo “kätilö” Sirkiä. Nimi juontuu siitä, että koiran pennuttaminen ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan.
Synnytyksen viivästyessä Tepon ei auttanut muu kuin laittaa pullea koira autoon, ja suunnata nokka kohti Ivaloa ja eläinlääkäriä. Mieraslompolon tienoilla päätti koira kuitenkin aloittaa synnytyksen, ja putkautti autossa ensimmäisen pennun ulos. Vaan Tepon autosta ei löytynyt puukkoa muista kirurgisista välineistä puhumattakaan, joten eihän siinä auttanut muu kuin purra napanuora poikki.
Tämän jälkeen nokka takaisin Lohirannan suuntaan, mutta kotonapa ei tapahtunut taaskaan mitään. Auto uudelleen Ivaloa kohti ja keisarilliseen leikkaukseen…
Nyt Teppo on onnellinen isukki, sillä torpan perillä mönkii yhdeksän pientä karkeakarvaisen saksanseisojan pentua. Onnea!!!